Maallemuuton ja maalla asumisen edistämisessä ei oikotietä onneen

Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti vuonna 2022 kyselyjä asuinseudun valintaan, muuttopäätöksiin ja muuttohalukkuuteen liittyvistä tekijöistä. Vastaajaryhminä olivat Etelä-Pohjanmaan maaseutukuntiin muuttaneet, sieltä poismuuttaneet, Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat sekä maallemuuttoa vakituisiksi ja vapaa-ajan asukkaiksi harkinneet kaupunkilaiset.

Kyselyt ovat osa Eteläpohjalaiset Kylät ry:n (EPK) koordinoimaa, Etelä-Pohjanmaan maallemuuttoa ja maalla asumista edistävää Landemia-hanketta (landemia.fi), joka on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Euroopan maaseuturahastosta.

Asumiseen liittyvistä asuinvalintatekijöistä merkitykseltään kärkipäässä olivat kaikilla kyselyjen vastaajaryhmillä pääsy luontoon, asumisen hinta-laatu-suhde ja nykyiseen elämänvaiheeseen sopiva asumismuoto. Ilmapiiriin liittyvistä tekijöistä asuinseudun valintaan vaikutti eniten mahdollisuus asua ja elää omassa rauhassa.

Työelämän tekijöissä korostuivat vastaajaryhmästä riippumatta sisällöltään kiinnostavat työt, viihtyisä työympäristö, pitkäaikainen työsuhde sekä työpaikan löytyminen ylipäätään. Nämä tekijät menivät esimerkiksi korkean elintason mahdollistaman palkan edelle sekä ovat myös tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa kunnissa ja yrityksissä.

Hyvät tietoliikenneyhteydet oli kaikille vastaajaryhmille merkittävä asuinseudun valintaan vaikuttava tekijä. Myös mahdollisuudella etä- ja paikkariippumattomaan työhön ja opiskeluun oli huomattavaa merkitystä. Nämä havainnot ovat tähdellisiä paitsi vakituisen asumisen myös yhä vahvistuneen monipaikkaisen asumisen edistämisen näkökulmasta.

Moni maalle vakituisiksi asukkaiksi muuttoa harkinneista kaupunkilaisista näki monipaikkaisen asumisen sekä kaupunkimaisessa että maaseutumaisessa ympäristössä varteenotettavana vaihtoehtona. Kaikkiaan monipaikkaisuus hämärtää kaupunkilaisuuden ja maalaisuuden rajaa entisestään.

Jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että maaseutuasuminen ja maallemuutto kiinnostavat suomalaisia huomattavasti. Maaseudun tutut valttikortit – esimerkiksi luonnon läheisyys sekä asumisen ja elämisen rauha – nousivat vahvasti esille myös meidän tuloksissamme asuinseudun valintaan vaikuttavina tekijöinä maalle ja Etelä-Pohjanmaalle muutossa. Nämä tekijät nähtiin myös Etelä-Pohjanmaan asuinseudun vahvuuksina.

Kuitenkin myös paikkojen omien erityispiirteiden ja vahvuuksien tunnistaminen sekä niistä viestiminen on tärkeää, jotta alue erottautuu muista ja näyttäytyy kiinnostavana.

Yksilötasolla muun muassa vallitseva elämäntilanne vaikuttaa asuinseudun valintaan ja eri tekijöiden tärkeyteen valinnassa, ja kyselymmekin osoittivat tuloksissa samankaltaisuuksien ohella myös eroja vastaajaryhmien välillä. Siten maallemuuton ja maalla asumisen edistämisessä ei ole yhtä oikotietä onneen, vaan eri asukas- ja muuttajaryhmien tunnistaminen ja profilointi, myös monipaikkainen väestö huomioiden, on tärkeää.

Etelä-Pohjanmaalle paluumuuttavien osuus maakunnan tulomuuttajista on huomattava. Alueen veto- ja pitovoimatekijöinä korostuvat ystävä-, perhe- ja sukulaissidokset. Etelä-Pohjanmaalta lähteneiden houkuttelemiseksi takaisinmuuttoon edellä mainittu havainto on kannustava, muttei välttämättä yksin mahdollista tai laukaise paluumuuttoa.

Voidaan kysyä, ovatko sidokset Etelä-Pohjanmaalle tulevaisuudessa yhtä vahvat. Ystävä-, perhe- ja sukulaissidosten ohella myös muiden juurien luominen ja vahvistaminen alueelle onkin tärkeää.

Olli Voutilainen

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus (Luke)

Hilkka Vihinen

tutkimusprofessori

Luonnonvarakeskus (Luke)