Pehmeät arvot tärkeitä, kun nuoret etsivät kotipaikkaansa
Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti Etelä-Pohjanmaalla kyselyn lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille alkuvuodesta 2022. Vastaajia oli 195. Kyselyllä kartoitettiin mielipiteitä, arvostuksia ja suunnitelmia, jotka liittyvät nuorten nykyisten opintojen jälkeiseen aikaan ja muuttopäätöksiin. Kysely on osa Eteläpohjalaiset Kylät ry:n koordinoimaa Landemia-hanketta (landemia.fi), jonka tavoitteena on edistää muuttoa Etelä-Pohjanmaalle ja lisätä Etelä-Pohjanmaan elinvoimaisuutta. Hanke saa rahoituksensa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta EU:n maaseuturahastosta.
Yleishavainto kyselystä on, että nykynuorille niin sanotut pehmeät arvot ovat tärkeitä asuinseutua valitessaan. Esimerkiksi työelämän näkökulmasta korkean elintason mahdollistava palkka ei ole nuorille ykkösasia, vaan sisällöltään kiinnostavien töiden tarjonta, viihtyisä työympäristö ja työpaikan löytyminen. Nämä ovat myös tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa kunnissa ja yrityksissä.
Niin ikään palveluihin ja asumiseen liittyvät tekijät ovat nuorille tärkeitä, kun he miettivät tulevaisuuttaan nykyisten opintojen jälkeen. Niihin kuuluvat asumisen hyvä hinta-laatu-suhde, laadukas ja monipuolinen palvelutarjonta, pääsy luontoon ja hyvät harrastusmahdollisuudet.
Kaupunkimaisen ja maaseutumaisen asuinympäristön merkitys asuinseudun valinnassa jakoi selkeästi vastaajia eri ryhmiin. Mahdollisuus asua ja elää rauhassa oli tärkeä tekijä tulevan asuinseudun valinnassa. Se nähtiin yleisesti myös vastaajan nykyisen asuinseudun vahvuutena. Selvästi toivotuin tulevaisuuden asuinalue oli kaupungin reuna-alue tai kaupungin läheinen maaseutu, jota tutkimuksissa onkin kutsuttu niin sanotuksi onnellisuusvyöhykkeeksi.
Nykyisellä asuinseudulla tuntui olevan eteläpohjalaisten nuorten mielestä myös parantamisen tarvetta. Ongelmia koettiin olevan avoimuudessa monenlaisille ihmisryhmille ja vaikutteille sekä uusien ystävien saannissa. Havainto on tärkeä – etenkin kun samoilla tekijöillä on vastausten perusteella huomattava merkitys tulevan asuinseudun valinnassa
Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden ja lukiolaisten vastaukset poikkesivat osin voimakkaasti toisistaan. Taustalla on se, että lukiolaisilla opinnot yleisesti jatkuvat lukio-opintojen jälkeen, mikä on keskeinen syy muuttaa pois nykyisestä asuinkunnasta ja koko maakunnasta. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat siirtyvät useammin ilman jatko-opintoja työelämään, jolloin työhön liittyvät tekijät vaikuttavat suuresti seuraavaan muuttopäätökseen. Mitä pitemmälle (ja muualla) nuori kouluttautuu, sitä todennäköisemmin hän myös muuttaa muualle.
Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta on myönteistä, että kyselyymme vastanneista niin maakunnan kaupunkialueiden kuin myös maaseutualueiden kasvuun ja menestymiseen uskovien osuus oli selkeästi suurempi kuin näihin ei-uskovien osuus.
Olli Voutilainen
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (LUKE)
Toivo Muilu
Johtava tutkija
Luonnonvarakeskus (LUKE)
Tämä kirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisen painetussa lehdessä Puheenvuoro-artikkelina 20.8.2022.