Moikka taas kaikille Landettajan blogin lukijoille! Joulu, uusi vuosi ja laskiainenkin oli ja meni, ja nyt onkin taas kalakaverin kanssa palattu arkeen. Vuosi 2023 on alkanut aika vauhdikkaasti, eikä mulla oo tammikuun tai helmikuunkaan aikana ollut ihan hirveesti aikaa keskittyä vapaa-ajan viettoon. Oon vähentänyt reissaamista pääkaupunkiseudun ja Karijoen välillä, koska kulkeminen on ollut viime aikoina aika kallista, eikä mun joulun jälkeinen journalistikukkaro ihan vieläkään taivu jokaviikkoiseen ajeluun.
Toinen juttu, jonka takia en ihan hirveesti nauti lähtee ajelee tuota väliä, on tää ajokeli… Siis onhan tää aina välillä ihan hirveetä! Oon silleen ihan semi talvi-ihminen, mutta jos mun pitää liukastella tiellä, enkä meinaa nähdä tuulilasin läpi mitään, niin en mielelläni lähde tuonne motarille kaasuttelemaan. Tää on nyt vähän negatiivista, mutta kaipaan vähän sitä, kun kaupungissa mun ei ite tarvii tehdä lumitöitä taloyhtiön pihasta, vaan isännöitsijä hoitaa ne hommat. Ja hiekoittamisen myös. Ihanan helppoa ja kivaa. Täällä ne pitää tehdä ihan itse omin kätösin. Toki mulla on ihana kalakaveri, jonka kanssa saadaan yhdessä tehdä lumityöt. Meillä on täällä myös niin ihania naapureita, että ne käy aina välillä puskemassa traktorilla lumet meidänkin pihasta! Mun pitäis leipoa jotain herkkua naapureille, kun ne jaksaa olla noin ihania ja hoitaa meidänkin pihaa. Ja siis välillä lumityöt on ihan kiva virkistys perus arkipäivään, josta kuitenkin aika ison osan vietän tietokoneella.
Palatakseni tohon, että en oo hetkeen käyny pääkaupunkiseudulla, niin ei mulla oikein nykyisin aikakaan riitä siihen, että kävisin joka viikko tai edes parin viikon välein pääkaupunkiseudulla. Noh, ehkä kaverit ja kämppä siellä hetken pärjää yksin. Kavereiden kanssa pääsen kuitenki juttelee vaikka Teamsilla tai voidaan jutella ryhmäpuhelua WhatsAppilla. Eihän mulla siis työtä oo niin hirveesti tavallista enempää ollut, mutta se syy, miksi on niin törkee kiire on opiskelu. Päätin alkaa siis opiskelemaan pientä 25:n opintopisteen opintokokonaisuutta tässä töiden ohessa. Pitkästä aikaa opiskelu tuntuu tosi kivalta, mutta kyllä se välillä myös stressaa. Tulee myös istuttua aika pitkiä päiviä koneella siellä kalakaverin vierashuoneessa, joka on nyt valjastettu mun työ-/opiskeluhuoneeksi.
Opiskelu ja työnteko on onnistunut oikeesti tosi hyvin, kun netti toimii ja on omaa rauhaa. Ja siis nautin niin paljon, kun kesken päivän voin vaan lähtee tekemään pienen lenkin tuolla raikkaassa ulkoilmassa. Siis oikeesti raikkaassa ilmassa, jossa tuoksuu puhtaus ja kuuluu luonnon äänet!
